Tietoa migreenistä

Migreeni on yleinen sairaus. Kohtauksia esiintyy säännöllisesti noin yhdellä seitsemästä maailmanlaajuisesti. Migreeni on yleisempää naisilla kuin miehillä. Migreenikohtaukset alkavat yleensä varhaisessa aikuisiässä ja  kohtauksia esiintyy eniten 25–55 vuoden iässä. 

 

Mikä on migreeni?

Kun migreenikohtaus alkaa, sitä ei välttämättä ole ihan helppo hoitaa, sillä kohtaukset vaihtelevat yksilöllisesti eri ihmisillä. Ja kohtaus, joka tulee sinulle tänään voi myös olla erilainen verrattuna edelliseen kohtaukseesi. Migreenikohtaus voi kestää muutamasta tunnista useisiin päiviin. Joskus migreenikohtauksia esiintyy harvakseltaan silloin tällöin, kuten muutaman kuukauden tai vuoden välein ja joskus taas säännöllisemmin, jopa monta kertaa viikossa. 

Migreenikohtaus ilmenee tyypillisesti ankarana, sykkivänä ja yleensä toispuolisena päänsärkynä. Kohtaus voi aiheuttaa pahoinvointia ja/tai valo- tai ääniherkkyyttä. Migreenin vaikutus elämään riippuu kohtausten vaikeusasteesta ja esiintymistiheydestä. Joskus migreeni voi tehdä sinut aivan toimintakyvyttömäksi ja arkipäivän suunnitelmat menevät täysin uusiksi.

 

 

MITÄ OIREITA
MIGREENI AIHEUTTAA?

Oireet voivat vaihdella, mutta useimmille migreeni aiheuttaa pahoinvointia, valo-, ääni- ja tuoksuherkkyyttä tai keskittymisvaikeuksia. Kohtausta voivat edeltää myös niin kutsutut auraoireet,   joita  voivat olla valonvälähdykset tai näkökenttäpuutokset, huimaus, tunnottomuus, kihelmöinti tai puhevaikeudet.

Lue lisää migreenin oireista.

 

MIKÄ MIGREENIN AIHEUTTAA?

Migreeniä on tutkittu paljon, mutta syytä ei toistaiseksi tunneta tarkasti. Osa tutkimustuloksista viittaa siihen, että perimällä eli geeneillä voi olla merkitystä.

Migreenikohtauksen voi laukaista monenlaiset erilaiset tekijät. Sinun kohdallasi laukaisevat tekijät tai niiden yhdistelmät ovat tyypillisiä juuri sinulle. Joskus esimerkiksi stressi voi laukaista kohtauksen ja toisella kertaa laukaisevana tekijänä voi olla vaikkapa jokin ruoka-aine.

Muita tunnettuja laukaisevia tekijöitä ovat mm. tietyt juomat, nestehukka, matalat verensokeriarvot ja hormonitoiminnan muutokset. Migreenikohtauksen voivat laukaista myös ympäristötekijät, kuten välkkyvät valot tai jopa säätilan muutokset.

Lue lisää migreenin syistä ja laukaisevista tekijöistä.

 

Apua
migreenin HALLINTAAN

Migreenikohtauksen kokeminen voi olla pelottavaa, mutta lääkäri voi auttaa sinua löytämään keinoja miten migreenin kanssa pärjää paremmin. Toistaiseksi varsinaisia migreenin perussyytä estäviä lääkkeitä ei ole, mutta näille sivuille on kuitenkin koottu migreenin hallintaa ja hoitoa koskevaa tietoa, josta toivottavasti on sinulle apua kohtausten ehkäisemisessä tai helpottamisessa.

Lue lisää migreenin hallinnasta ja migreenin hoidosta.

 

VOIDAANKO
MIGREENIKOHTAUKSET
JAKAA ERI TYYPPEIHIN?

Kyllä. Migreenikohtauksia on todellakin montaa eri tyyppiä  ja omat migreenioireesi voivat olla hyvin erilaisia kuin jollakulla toisella. Migreenikohtaus voi olla auraton tai aurallinen.

Jos sinulla on aurallinen migreeni, johon ei kuitenkaan liity päänsärkyä, kyseessä voi olla niin kutsuttu särytön migreeni. Migreenioireet eivät myöskään rajoitu päähän – esimerkiksi vatsamigreeni voi aiheuttaa vatsaoireita.

Migreenityyppejä on erilaisia, ja migreenityyppi määritetään oireiden esiintymistiheyden ja oiretyypin perusteella.

Lue lisää eri migreenityypeistä ja niiden oireista.

 

Lähteet

 

  1. Käypä hoito: Migreeni Viitattu 18.12.2018
  2. Suomen Migreeniyhdistys Viitattu 18.12.2018
  3. Lipton et al. Migraine: Epidemiology, Impact, and Risk Factors for Progression. Headache 2005; 45: S3-S14
  4.  Duodecim Terveyskirjasto Viitattu 18.12.2018

 

 

 

 

Uppdaterad: 04-09-2018